Vesiosuuskunta: 

Vesiosuuskunnan perustaminen


Vesiosuuskunnan perustaminen edellyttää monia asetusten ja lakien määräämien perustamisasiakirjojen ja ilmoitusasiakirjojen laatimista.

Lisäksi on huolehdittava riittävän tarkasta ja ammattimaisesta vesiosuuskunnan taloussuunnittelusta. Vesiosuuskunta käyttää investointi- ja rakennuttamisvaiheessa huomattavia pääomia, joten on suositeltavaa että ainakin kannattavuusarvion tekeminen annetaan kokeneen vesi-isännöitsijän tehtäväksi. Ilman kannattavuuslaskelmaan ei vesiosuuskuntaa kannata perustaa. Kannattamattomaksi osoittautuva vesiosuuskunnan liiketoiminta aiheuttaa turhia taloudellisia menetyksiä sekä myös henkistä painetta ainakin vesiosuuskunnan hallinnossa toimiville henkilöille.

Vesiosuuskunnan perustamisesta löytyy lisätietoja seuravista linkistä:

Vesiosuuskunnan perustamisen velvoitteet kaupparekisteriin
Vesiosuuskunnan perustamisen velvoitteet verohallinnon kannalta

Soveltuvin osin voi vesiosuuskunnan perustamisessa hyödyntää osuuskunnan perustamisopasta. On huomioitava, ettei tämä yleinen osuuskunnan perustamisopas ota huomioon kaikkia vesihuoltolainsäädännön edellyttämiä toimita. Ne on syytä tarkastaa erikseen vesihuollon asiantuntijalta.


Suomen Puhdasvesi Yhtiöt ja Suomen Vesi-isännöinti on laatinut Suomen Vesiosuuskuntien käyttöön seuraavan aloittavan vesiosuuskunnan muisti-ja tehtävälistan.


Aloittavan vesiosuuskunnan muistilista


Vesiosuuskunnan toiminnan kannalta tärkeät vastuuhenkilöt

- löytyykö vesiosuuskunnan hallinnon ja vastuiden kantajaksi riittävä määrä henkilöitä
- onko vesiosuuskunnan hallinnossa ja johdossa työskentelevien ammattitaito riittävä suoritumaan kaikista vesiosuuskunnan hallinnon nykyajan vaatimuksista ?

Vesiosuuskunnan hallinnossa toimiminen on vapaaehtoista
- miten aloittava vesiosuuskunta on varautunut esimerkiksi tärkeiden vastuuhenkilöiden vaihtumiseen tai korvautumiseen, esimerkiksi kyllästymisen, ikääntymisen tai sairastumisen takia ?


Vesiosuuskunnan liikeidea

Vesiosuuskunnan liikeidean kirjaaminen paperille tuntuu monasti turhalta. Se on kuitenkin erittäin suositeltavaa, koska tällöin voidaan konkreettisesti esittää esimerkiksi lähikiinteistöjen omistajille vesiosuuskunnan toiminta ja tavoitteet. Vesiosuuskunnan yritysidea tulee suunnitella tarkkaan. Liikeideaan voidaan kirjata myös muita vesiosuuskunnan ansaintalähteitä, esimerkiksi huoltopalveluiden tuottaminen, lvi-tekniset työt, valokuitupalvelun tuottaminen jne.

Vesiosuuskunnan liiketoimintasuunnitelma

Vesiosuuskunnan on syytä laatia tai teettää vesi-isännöitsijällä kirjallinen liiketoimintasuunnitelma. Vesiosuuskunnan rajoitussuunnittelussa on paljon hyötyä huolellisesti laaditusta liiketoimintasuunnitelmasta.Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan neuvoteltaessa vesiosuuskunnan rahoituksesta kuten pankkilainasta ja haettaessa esimerkiksi yritystoiminnan starttirahaa tai muuta julkista tukea.


Markkinointi, Tiedottaminen ja Sitouttaminen

Harva aloittava vesiosuuskunta unohtaa markkinoida palveluitaan kiinteistönomistajille. Toiminnan aloittamisesta ja hankkeen etenemisestä on syytä tiedottaa kaikkia kiinteistönomistajia ja viranomaistahoja, joiden toiminnalla on vaikutusta vesiosuuskunnan hankkeen etenemiseen.

Koska kannattava vesiosuuskuntatoiminta edellyttää riittävän määrän kirjallisesti sitoutuneita kiinteistönomistajia vesiosuuskunnan palveluiden ostamiseen, on rohkeasti uskallettava lähestyä kiinteistön omistajia kirjeillä, puhelimitse ja henkilökohtaisten tapaamisten avulla.

Vesiosuuskunnan käyntiinlähdön kannalta on tärkeintä, että riittävän moni kiinteistönomistaja sitoutuu vesihuoltolain mukaisten sopimusten mukaan käyttämään vesiosuuskunnan tuottamia vesihuoltopalveluita. Liian pieni sitouttaminen johtaa vääjäämättä vesiosuuskunnan hankkeen kannattavuuden heikkenemiseen ja pahimmassa tapauksessa vesiosuuskunnan taloudellisiin vaikeuksiin.


Vesiosuuskunnan investointien ja toiminnan rahoitus

Vesiosuuskunnan on pystyttävä joko itse tai pätevää vesi-isännöitsijää apuna käyttäen laskemaan investoinnin tarvitsema rahoitus. Myös yrityksen perustaminen vaatii hallintokuluja, jotka on otettava huomioon rahoitussuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi on huolehdittava vakuutuksista. Vesiosuuskunnan rahoituksen järjestämiseen on useita vaihtoehtoja ja painotuksia. Vesiosuuskunnan osakkaitten rahoitusosuus on tärkeä osa kokonaisrahoitusta. Siksi osakkaitten sitouttaminen hankkeeseen on vesiosuuskunnan kannalta elintärkeää.

Vesiosuuskunnan liiketoiminnan kannattavuus

Vesiosuuskunnan on arvioitava tarkkaan, kannattavuuden kriittinen piste, jossa investointiin saatavat varat (omarahoitusosuus) sekä liiketoiminnasta saatavat tulot ovat riittävät vesiosuuskunnan menoihin nähden. Vesiosuuskunnan ei ole perusteltua investoida, jos investointi ei osoittaudu kannattavaksi. On suositeltavaa,  että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kokenut vesi-isännöitsijä arvioi liiketoiminnan kannattavuuden.

Vesiosuuskunnan kirjanpito ja tilintarkastus

Vesiosuuskunnat ovat kirjanpitovelvollisia. Uudistunut vesihuoltolaki asettaa lisäksi erityisvaatimuksia vesiosuuskunnan kirjanpidolle, ja sen hoitaminen vaatii kokemusta vesihuoltolaitosten hoitamisesta ja johtamisesta. Välttämättä peruskirjanpitoa tuottava tilitoimisto ei ole perillä esimerkiksi vesihuoltolain edellyttämien tilinpäätöstietojen kirjaamis- ja ilmoittamisvelvollisuuksista. Vesiosuuskunnan kirjanpitoa ulkoistettaessa on syytä selvittää vesiosuuskunnan kirjanpidon tarpeet, esimerkiksi palvelukartoituslomakkeen avulla.

Vesiosuuskunnan sopimukset ja viranomaisasiakirjat

Vesihuoltotoiminta edellyttää vesiosuuskunnilta monia sopimuksia laadittavaksi ja käsiteltäväksi.

Tärkeimpiä sopimuksia ja asiakirjoja ovat:
Hakemus/lausunto Vesihuoltolaitokseen liittämisestä ja sen käytöstä
Vesihuollon liittymis- ja käyttösopimus
Sopimus kunnallisteknisten laitteiden sjoittamisesta
Vedenhankinta- ja tukkuvesisopimus
Kirjanpitosopimus
Vesi-isännöintisopimus
Riskiarviointi- ja vakuutuskirja
Valvontatutkimusohjelma
Huoltosopimus
Päivystyssopimus

Sopimusten laadinnassa tulee olla huolellinen. Apua sopimusasioihin vesiosuuskunta saa harjaantuneelta vesi-isännöitsijältä.

Vesiosuuskuntien vakuutukset ja riskikartoitus

Vesiosuuskunnan tulee jopa lakisääteisesti kartoittaa tietyt vesihuoltotoiminnan riskit ja olla varautunut niiden varalle. Vesiosuuskuntatoimintaan ei ole aina kovinkaan helppoa löytää sopivaa vakuutusturvaa. Suomen Vesiosuuskuntien Liitto suosittaa jäsenvesiosuuskuntiaan kartoittamaan vakuutusturvaansa esimerkiksi IF vahinkovakuutusyhtiön ja Suomen Vesiosuuskuntien Liiton vakuutussuositusta käyttäen. Kokenut vesi-isännöitsijä on selvillä vesiosuuskuntien yleisimmistä riskeistä.

Vesiosuuskunnan tukiverkosto

Vesiosuuskuntatoiminnassa ei kannata olla yksin. Suomessa on yli 1500 vesiosuuskuntaa ja vesiosuuskunnat.fi -sivujen kautta on hyvä mahdollisuus tutustua vesiosuuskuntiin. Jäsenvesiosuuskuntien karttalinkin avulla on helppo selvittää vesiosuuskunnan lähialueella toimivat muut vesiosuuskunnat.

Suomessa toimii kaksi vesiosuuskuntia ja vesihuolto-osuuskuntia palvelevaa yhdistystä:

Suomen Vesiosuuskuntien Liitto - www.vesiosuuskunnat.fi  (perustettu 24.11.2009)
Suomen Vesihuolto-osuuskunnat (perustettu 07.01.2010)

Lisäksi alalla toimii tuotemerkkirekisteröity Vesi-isännöintipalvelua tuottava Suomen Vesi-isännöinti®, jonka kautta vesiosuuskunta saa tarvittaessa kaupallisia palveluita.

 
vesiosuuskunnat.fi, Peltokalliontie 18, 21230 Lemu 044-5082844
info@vesiosuuskunnat.fi