Vesiosuuskunta: 

Tiedote alv-asiasta

 

Verohallinto aktiivinen alv-selvityspyynnöissä

Verohallinto on lähestynyt vesiosuuskuntia arvonlisäveroon liittyvillä selvityspyynnöillä. Selvityspyynnöissä on vaadittu erittäin lyhyellä ajalla selvittämään vesiosuuskunnan yritystoimintaan liittyviä asioita. Tämä selvityspyyntö liittyy Korkeimman Hallinto-oikeuden päätökseen KHO:2011:106, jätevesiosuuskunnan alv-vähennysoikeudesta.

Suomen Vesiosuuskuntien Liiton toimistoon on toimitettu tiedoksi verohallinnon selvityspyyntöasiakirjoja. Osa verohallinnon selvityspyynnön asioista on jopa merkityksettömiä ja osittain virheellisiä. Tästä syystä Suomen Vesiosuuskuntien Liitto on ollut aktiivisesti 2.3.2012 yhteydessä verohallinnon edustajiin ja pyrkinyt neuvomaan verohallintoa keskittymään tässä arvonlisävero-asiassa oleellisiin kysymyksiin.

Liitto suosittaa lämpimästi, että vesiosuuskunta pyytää kirjallisesti verohallinnolta riittävästi lisäaikaa selvitystensä tekemiseen ja tarvittaessa käyttää asiantuntijoita selvitystyön antamiseen. Liiton asiantuntijat avustavat tarvittaessa Liiton jäsenvesiosuuskuntia selvitysten laadinnassa.Selvitystyöt tehdään jäsenvesiosuuskunnille palveluhinnaston mukaisin veloitusperustein.


Suositus selvitettävistä asioita

 

Vesiosuuskuntien Liitto suosittaa seuraavien asioiden tarkastamista, jotta alv- vähennysoikeus-asiasta ei tulisi jatkossa epäselvyyksiä.

1. Vesiosuuskunnan toimiala tulee olla joko 36000 ja/tai 37000

36000 Veden otto, puhdistus ja jakelu

Tähän kuuluu raakaveden otto eri lähteistä, puhdistus ja jakelu eri menetelmillä kotitalouksille, yhdyskunnille ja tuotantolaitoksille. Tähän kuuluu myös kastelukanavien toiminta, mutta ei kastelu kastelulaitteiden avulla ja vastaavat maatalouteen liittyvät palvelut.

Tähän kuuluu:
- vedenotto järvistä, joista, kaivoista jne.
- veden puhdistus vesihuoltoa varten (puhtaan veden jakelemiseksi kuluttajille)
- veden käsittely teollisuuden ja muihin vastaaviin tarpeisiin
- suolanpoisto meri- tai pohjavedestä kun toiminnan päätarkoituksena on veden tuotanto
- veden jakelu vesijohtoverkoston kautta, säiliöautoilla tai muilla tavoilla
- sadeveden kerääminen käyttövedeksi
- kastelukanavien toiminta

37000 Viemäri- ja jätevesihuolto

Tähän kuuluu:
- viemärijärjestelmien ja jätevesilaitosten toiminta, viemärien ja laskuputkien kunnossapito ja puhdistaminen
- kotitalouksien, yhdyskuntien ja yritysten jätevesien sekä sadeveden kerääminen ja kuljetus viemäriverkoston, säiliöiden ja muiden keräämis- ja kuljetustapojen avulla (viemärihuoltoautot, loka-autot jne.)
- jätevesien puhdistus (kotitalouksien, yritysten ja uima-altaiden jätevedet yms.) fysikaalisilla, kemiallisilla ja biologisilla menetelmillä, kuten laimentamalla, seulomalla, suodattamalla ja sakkauttamalla
- lika- ja sakokaivojen, lika-altaiden ja viemäriputkistojen sekä kemiallisten käymälöiden tyhjennys ja puhdistus
- viemäriputkien avaaminen

2. Vesiosuuskunnalle on vahvistettu Vesihuoltolain 9.2.2001/119 mukainen toiminta-alue
Vesiosuuskunta hakee toiminta-alueensa vahvistuksen toimintakuntansa tai toimintakuntiensa rakennusvalvonnalta. Rakennusvalvonta on vesihuoltolain velvoittamana velvollinen vahvistamaan vesiosuuskunnalle vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen.

3.Vesilaitostoiminnan selvitys annettu ympäristöterveysvalvonnalle

Vesiosuuskunta on tehnyt toiminnanharjoittajan kirjallisen ilmoituksen vesilaitostoiminnasta, vesihuoltolaitosta valvovalle paikallisviranomaiselle ja laatinut, sekä hyväksyttänyt vesihuoltolaitoksen valvontatutkimusohjelman (STM asetus 461/2000). Tätä koskee vain talousvettä toimittavia laitoksia.
Vesihuoltolaitokseksi lasketaan sellainen talousvettä toimittava organisaatio, joka tuottaa talousvettä yli 10 m3/vrk tai enemmän kuin 50 kuluttajan tarpeisiin. Liittymien määrä ei ole määrittelyssä ratkaiseva. Pienempien talousvettä toimittavien laitosten (STM asetus 401/2001) on suositeltavaa laatia vastaava ilmoitus sekä pyytää paikallisviranomaiselta kirjallinen kannanotto valvontatutkimusohjelman mahdolliseen tarpeeseen, vaikka laitoksen koko tai toiminnan laajuus ei sitä asetuksen mukaan edellyttäisikään.
 

4. Vesiosuuskunnan asiakkaaksi on mahdollisuus liittyä myös ilman, että liittyy osuuskunnan jäseneksi

Vastaavasti kuin esimerkiksi kunnallisen vesihuoltolaitokseen liittyvällä asiakkaalla ei ole äänioikeutta kunnallisen vesihuoltolaitoksen hallintoon, niin vesiosuuskunnan pelkäksi kuluttaja-asiakkaaksi liittyvällä asiakkaalla ei ole äänioikeutta vesiosuuskunnan hallinnollisessa toiminnassa.

Esimerkiksi eräässä vesiosuuskunnassa on vedenkäyttäjäksi liittynyt 4200 kiinteistöä, joista osuuskunnan jäseniä on 3000. Tällöin vesiosuuskunta on palveluntuottaja, jolta voi ostaa tarvittavat palvelut kuten kunnalliselta vesihuoltolaitokselta.

5. Sopimus tukkuveden ostamisesta ja/tai tukkuveden luovuttamisesta

Jos vesiosuuskunta ei itse hanki raakavettä eikä puhdista sitä tai jos vesiosuuskunta ei itse puhdista keräämiänsä jätevesiä, niin vesiosuuskunnalla on talousveden hankinnasta ja jäteveden toimittamisesta ajan tasalla oleva kirjallinen sopimus (tukkuvesisopimus), joka perustuu Vesilaitosyhdistyksen vesihuoltolaitosten välisiin sopimussuosituksiin ; Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten mallit selityksin, Helsinki 2008.

6.Vesiosuuskunnalla on oltava jatkuvaa liiketoimintaa

Vesiosuuskunta harjoittaa vesiverkostojen (talousvesi -ja/tai jätevesi) suunnittelemisen , rakennuttamisen ja ylläpidon lisäksi palvelutuotantoa;
- talousveden jakelu ja laskuttaminen ja mahdollisesti myös talousveden hankinta ja puhdistus
- jäteveden vastaanottaminen, laskuttaminen ja mahdollisesti myös käsittely


Lisätietoa asiasta antaa tarvittaessa Liiton sihteeri, Simo Heininen, puh. 040-5673956

 
vesiosuuskunnat.fi, Peltokalliontie 18, 21230 Lemu 044-5082844
info@vesiosuuskunnat.fi